Syksyllä keräsin kaikki suruni ja hautasin ne puutarhaani.
Ja kun huhtikuu saapui ja kevät tuli vihkimään maan,
puutarhassani kasvoi kauniita kukkia,
erilaisia kuin kaikki muut.
Ja naapurini tulivat katsomaan niitä ja sanoivat kaikki minulle:
”Kun syksy jälleen tulee,
etkö antaisi meille näiden kukkien siemeniä
saadaksemme niitä omiin puutarhoihimme?”
-Kahlil Gibran –
