- Saraheinä

Kiitos!

Niille, jotka uskoivat minuun,

kun en siihen itse pystynyt.

Niille, jotka hymyllään hälvensivät pimeyden kasvoiltani.

Niille, jotka vaihtoivat taakkani vilpittömään iloonsa ja pitivät sitä hyvänä kauppana.

Niille, joiden rakkaus ja nauru antoivat minulle siivet ja sinitaivaan.

Niille, joita en voi kylliksi kiittää tässä elämässä, enkä seuraavassakaan.

-Bradley Trevor Grieve-

Isä ja lapsi
Lapsi:

Kerrohan isä oi,

onko pyöreä maa
eikö onnensa lintua

myös kiinni saa
miksi taivas niin kaunis ja siintävä on
sano ootko sä toisinaan

myös onneton?
Kerrohan, missä aurinko nukkua saa
onko tuutuna sen meri,

taivas vai maa
miksi pääse en lintujen

luo lentämään
miksi kyyneleet nuo, isä, silmissäs nään?
Isä:
Pienoinen, kerron sen,

niin on pyöreä maa
onnen linnunkin kyllä

sä voit saavuttaa
siksi taivas on kaunis

ja siintävä niin
ettei lintusi joutua voi kadoksiin.
Mutta aurinko ei nuku vaipuessaan,
tietä kuulle ja tähdille

antaa se vaan
ja jos lentää sä voisit,

ei lintuja ois
kyyneleittä en kuunnella sanojas vois.
Lapsi:
Jos on maa aivan niin

kuin on palloni mun
kierrän sen, onnen tuon

sitten syliisi sun.
Isä:
Pienoinen, sitä ei löydä kulkiessaan,
kerran luoksesi lintuna

lentää se vaan.
Lapsi:
Missä sen pesä on,

kunhan neuvoisit sen
syliis toisin ja pois sitä päästäisi en.
Isä:
Pienoinen, se on piilossa sydämen vain
ja sen löysin mä silloin

kun sinut mä sain.